Seuraatko huomaamattasi vanhaa karttaa?
Marraskuussa 2019 Sally Potter Englannista oli ohjaamassa neljän päivän Pesso Boyden System Psychomotor -koulutusjaksoa Helsingissä. Koulutuspäivien yhtenä teemana oli kysymys itsen johtamisesta.
Pesso Boyden System Psychomotorista (PBSP) on sanottu, että se on yksi edistyneimmistä emotionaalisen uudelleen ohjelmoinnin menetelmistä. PBSP:n avulla luodaan uusia korjaavia kokemuksia eli ”muistoja” menneisyyteen. Menneisyyteen sijoitettujen korjaavien kokemusten myötä kykymme elää tasapainoista ja täyttymyksellistä elämää vahvistuu. Menetelmän teoriamallia voidaan kuitenkin soveltaa myös laajemmin, kuten vaikkapa itsen johtamisessa. Seuraavassa muutama ajatus tästä.
Menneisyyden kokemukset – ovatpa ne sitten olleet meille myönteisiä tai kielteisiä – värittävät tämän hetken kokemustamme ympäröivästä maailmasta ja johtavat meitä usein huomaamatta. PBSP-koulutuspäivillä PBSP-opettaja Sally Potter kuvasi ilmiötä vanhalla kartalla. Vanhan kartan negatiivisista uskomuksista on voinut tulla vuosikymmenien saatossa hyvinkin piintyneitä tapoja suhtautua maailmaan.
Ensimmäinen askel itsen johtamisen tietoisessa muuttamisessa on huomata, millaisia negatiivisia uskomuksia kannat mukanasi. Uskomus käskee sinua automaattisesti toimimaan tietyllä tavalla. Miten voisit pukea uskomuksen sanoiksi? Toinen askel on olla hereillä ja huomata, milloin tämä uskomus alkaa johtaa sinua. Minkälainen tilanne aktivoi uskomuksen ja aikaansaa automaattista toimintaa?
Kun huomaat, että suhtaudut asioihin tutulla rajoittavalla tai itseäsi kuormittavalla tavalla, PBSP:n teorian mukaisesti voit ulkoistaa tämän ”ääneksi”. Ääni ei tarkoita, että varsinaisesti kuulisit mielessäsi ääniä. Se on kiteytys lauseesta, jossa joku uskomuksesi mukaisesti komentaisi sinua. Tee ”äänestä” yksinkertainen. Ääni voi esimerkiksi sanoa:
• Älä pyydä apua!
• Kanna vastuu kaikista!
• Mikään ei koskaan riitä!
• Ihmisiin ei voi luottaa!
• Kukaan ei välitä sinusta!
Kolmanneksi voit kuulostella ja hahmottaa, mistäpäin sinua käskevä ääni voisi kuulua. Onko se edessäsi, takanasi, sivullasi vai ehkäpä yläpuolellasi? Mielessäsi siirrä tämä ääni itsesi ulkopuolelle ja huitaise tai työnnä sitten itsestäsi kauemmaksi! Ole määrätietoinen: kiitä ääntä, että se edelleen yrittää auttaa sinua selviytymään elämässä. Kerro sille määrätietoisesti, että juuri nyt on sen aika pysyä loitolla! Sinä johdat itseäsi nyt itse. Huomaa, miltä kehossasi tuntuu, kun olet päättänyt johtaa tietoisesti itseäsi ja luopua tutusta kaavastasi?
PBSP:ssä itsensä johtamisen kehittämistä pidetään yhtenä sisäisen kasvun avainalueesta. Menetelmässä puhutaan minuuden toimitusjohtajasta eli “pilotista”. Edellä kuvatussa harjoituksessa tarvitsit toimintatykyistä pilottia.
Pilotin tehtävänä on olla hereillä ja havainnoida neutraalisti tilannetta kokonaisuutena ja sen eri puolia. Tätä osaa pilottia voi verrata mindfulnessiin, jossa havainnoidaan ja hyväksytään havainto sellaisena kuin se on – ilman samaistumista tunteisiin, arvostelua tai kieltämistä. Pilotilla on kuitenkin enemmän työkenttää: sen tehtävä on tehdä valinnat ja päätökset. Pilotti kykenee myös suunnittelemaan tulevaisuutta. Sen avulla voimme liikkua mielessämme ajassa ja paikassa. Kun pilotti on vahva, se havainnoi, tekee myötätuntoisia ja viisaita päätöksiä sekä on yhteydessä omaan ytimeen. Pilotti on tärkeä väline myös tunteiden säätelyssä ja omien rajojen tunnistamisessa.
PBSP:n kehittäjän Albert Pesson mukaan pilotti alkaa kehittyä leikki-iässä, kun lapsi ymmärtää omaavansa oman tahdon ja olevansa erillinen hoivaajistaan. Rajojamme rikkova ja herkkään sisäisyyteemme tunkeutuva trauma häiritsee pilotin kehittymistä. Traumassa ulkopuolinen ihminen tai asia on määräävä ja epäempaattinen: joudumme antamaan sisäisen johtajuuden itsemme ulkopuolelle. Kun näin tapahtuu lapsena, tarkoittaa se, että myös myöhemmin ihmisen on vaikea toimia oman elämänsä johtajana. Ulkopuoliset ärsykkeet saavat hänessä aikaan suhteettoman isoja reaktioita, hänen voi olla vaikea tunnistaa omia rajojaan ja pitää niistä huolta. Hän ehkä epäröi, kun pitäisi tehdä päätöksiä. Automaattiset ”vanhat kartat” johtavat häntä. Hän saattaa myös kärsiä dissosiaatiohäiriöistä, eli hallitsemattomasti kokea maailman erilaisten pirstoutuneiden persoonan osien kautta. Pilotti ei toimi, kuten sen kuuluisi.
PBSP:ssä ajatellaan, että pilottia voi ja kannattaa harjaannuttaa. Menetelmä tarjoaa yksinkertaisia kehollisia harjoituksia pilotin vahvistamiseksi. Ideana on, että luot hyviä kontrollin kokemuksia. Esimerkkinä harjoitus, jossa ensin päätät, miten liikutat kättäsi. Suunnitelmasi voi olla vaikkapa oikean käden nosto käsivarsi suorana 45 asteen kulmaan eteenpäin ja lasku alas. Kun suunnitelmasi on valmis, toteuta liike ja samalla havainnoi suoritustasi. Suorituksen jälkeen arvioi mielessäsi, miten se sujui: seurasitko suunnitelmaasi.
Myös esimerkiksi pilates-harjoittelu tai jooga voivat tukea pilotin kehittymistä. Näissä liikeradat ovat monimutkaisempia, mutta tarkoituksena on toteuttaa liikkeet tietyllä etukäteen mietityllä tavalla. Tärkeää kuitenkin on, että liikkeet eivät ole liian vaativia: onnistumisen kokemukset ovat tärkeitä! Sinä hallitset ja pystyt johtamaan liikettäsi. Näin vahvistat sisäistä tunnetta, että elämässäsi on asioita, joihin pystyt vaikuttamaan. Kaikki ei ole sattumanvaraista tai ulkoisten olosuhteiden määrittelemää.
Toisaalta on myös hyvä muistaa, että elämässä on paljon asioita, jotka eivät ole yksittäisen ihmisen kontrolloitavissa. Jotkut ihmiset pyrkivät kontrolloimaan liikaa ja mahdottomia. Tämäkin on usein osa omaa ”vanhaa karttaa” eli vanhentunutta uskomusjärjestelmää. “Äänen” tai kehollisen reaktion tiedostaminen ja erilaiset PBSP -harjoitteet voivat tässäkin tapauksessa auttaa purkamaan vanhoja toimintatapoja.
Oleellista itsen johtamisessa on pitää huolta omasta johtajuudesta ja taidosta vaikuttaa silloin, kun se on mahdollista. Tuntea omat rajat ja pitää niistä huolta.
– Julkaistu 23.11.2019. Kiitokset ihanille opiskelijatovereilleni tekstin kommenteista, erityisesti Johanna Sunille!