Trauman kehollinen hoito
Miksi korjaavat uudet muistot ovat tärkeitä?
Trauman kehollinen hoito on osoittautunut tärkeäksi osaksi toipumista. Menneisyyteen liittyvien traumaattisten muistojen aktivoituminen saa kehon reagoimaan automaattisesti.
Nämä reaktiot voivat olla vahvasti toimintakykyä rajoittavia omassa arjessa, kuten vaikkapa lamaantumista, unettomuutta, kroonista väsymystä tai ahdistusta, joka voi näkyä myös kehon jännittyneisyytenä. Ihmisellä voi myös olla olo, että yhteys omaan kehoon ja tunteisiin on poikki. Läheiset ihmissuhteet voivat olla hankalia.
Keho kertoo tässä ja nyt rehellistä tarinaa itsestämme. Kehollisilla harjoituksilla voidaan tukea autonomisen hermoston säätelyä sekä rauhoittaa ylivireys- ja alivireystiloja. Toisaalta keholliset reaktiot kertovat heränneistä tunteista, tarpeista tai halusta ilmaista jotakin. Keho jännittyy tai menee veltoksi, kun jotakin ei ole turvallista ilmaista.
Tämänkaltaisen kehollisen tiedon hyödyntäminen terapiassa auttaa pääsemään ongelmien ytimeen usein käsitteellistä puhetta suoremmin.
Trauman kehollinen hoito PBSP:ssä
Edellä kuvattuja kehollisen työskentelyn periaatteita sovelletaan eri tavoin terapeuttisesta menetelmästä riippuen. Myös psykomotorisessa Pesso Boyden -terapiassa (PBSP) nämä periaatteet ovat tärkeitä, mutta PBSP ottaa vielä yhden, joillekin ihmisille ratkaisevan askeleen eteenpäin. Se on uusien vuorovaikutteisten kokemusten huolellinen luominen. Jotta näin voidaan tehdä, kehotietoisuuden lisäksi on ymmärrettävä kiintymyssuhteiden ja vuorovaikutuksen rooli psyyken rakentumisessa, muistin toiminta ja hyödynnettävä mielikuvitusta.
Oleellista on kyky vastaanottaa hyvää
PBSP:n kehittäjät Albert Pesso ja Diane Boyden-Pesso oivalsivat, että oleellista ei ole, mitä ihminen voi purkaa itsestään ulos vaan mitä ihminen kykenee ottamaan vastaan. Tunteiden purkaminen helpottaa oloa. Aina se ei kuitenkaan riitä, vaikka hetkellisesti siltä vaikuttaisikin. Tunteeseen liittyviä tarpeita on syytä tarkastella syvemmin.
Kun ihminen kykenee vastaanottamaan häneltä aiemmin – erityisesti lapsuudessa ja nuoruudessa kasvun ja kehityksen aikana – puuttuneita vuorovaikutteisia kokemuksia, herättää se kehossa hyvän olon tunteita ja helpotusta. Lamaannus hellittää ja jännitystilat rentoutuvat – omassa kehossa voi tuntea olevansa juuri nyt täydellisessä turvassa. Myös suru nousee usein pintaan siitä, mitä ihminen on joutunut menneisyydessään kokemaan.
PBSP sopii henkilöille, joiden psyyken rakenne tarvitsee vahvistamista
Ihmisen psyykessä ydintä ympäröi suojaava ego. Kuten kehityksellisen trauman syntymisestä ymmärretään (mm. Klaavu, 2023), ego rakentuu tärkeissä kiintymyssuhteissa jo kohtuajoista alkaen. Tärkeiden ihmissuhteiden tuomien kokemusten kautta sisäistämme, onko maailma turvallinen vai turvaton.
Varsinkin ensimmäisen elinvuoden aikana lapsen kokemus on kokonaisvaltaisen kehollinen. Jos vauvan tarpeisiin ei vastata riittävällä tavalla, kokemuksena on kokonaisvaltainen tuskauniversumi. Tällaisen sanojen tuolla puolella olevan kehityksellisen trauman työstämiseen kehollisista menetelmistä ja PBSP:stä on erityistä apua.
PBSP:n uudet korjaavat muistot perustuvat oikeanlaisen vuorovaikutuksen tavoittamiseen. Tutkitaan, minkälaisessa kiintymyssuhteessa tai ihmissuhteessa ihmisen ego olisi voinut rakentua terveellä tavalla ilman traumatisoitumista. Tunnetasolla ja kehossa helpotuksena tuntuva mielikuva kuvitteellisista, ideaalisista vanhemmista ja muista tärkeistä ideaalisista henkilöistä rakentaa puuttuvia palikoita selkeästi sisäiseen todellisuuteemme.
Työskentelyssä on oleellista seurata, mikä on oleellisinta asiakkaan edistymisen kannalta juuri nyt. Muutosvauhti sisäisessä avautumisessa ja sisäisen todellisuuden uudelleen rakentumisessa on oltava turvallinen – liiallinen kiirehtiminen voi olla turvatonta.
Kehollinen kokemus on avain vaikuttavuuteen
Uusi korjaava vuorovaikutuksellinen kokemus täyttää symbolisesti kasvun ja kehityksen aikaisia traumoja ja vaille jäämisiä ihmissuhteissa. PBSP-terapian toimivuutta voisi verrata elokuvan tai teatterin juoneen eläytymiseen.
Elokuvissa tiedämme, että katsomme fiktiota, mutta silti voimme eläytyä täysillä elokuvan tunnelmaan ja tunteisiin. PBSP-terapiassa asiakas tietää, että tavoitteena on luoda ikään kuin uusi tyydyttäviä tunteita sisältäviä elokuva menneisyyteen. Todellisen elämän tapahtumat eivät unohdu, mutta tunnetasolla niihin kiinnittyminen vähenee.
Oleellista on, että uusi korjaava muisto tuntuu kehossa helpotuksena ja hyvänolon tunteena. Tämä on tärkeä muistaa, koska työskentelyssä käytetään myös kognitiivisia elementtejä ja sanoitusta. Jos uusi kokemus olisi vain “mukava mielikuva tai tavoitetila” se ei tuntuisi tunnetasolla uskottavalta eikä sillä olisi samanlaista vaikuttavuutta kuin kehollisella helpotuksen kokemuksella.
Neurotieteet selittävät työskentelyn vaikuttavuutta
Neurotieteellinen ymmärrys aivojen toiminnasta on lisääntynyt. Tätä kautta Albert Pesson ja Diane Boyden-Pesson luovan työskentelyn kautta jo 1960-luvulla löytynyttä oivallusta voidaan selittää tieteen avulla. Myös arvostettu asiantuntija Bessel van der Kolk (2017) pitää PBSP-terapiaa merkittävänä työskentelytapana.
Oikeudenmukaisuuden juuret ovat kehossa
Kun ihminen saa tunnetasolla korjaavia kokemuksia, tuntuu tämä maailman luonnollisimmalta ja oikealta – ikään kuin paluulta turvalliseen kotiin. Trauman kehollinen hoito on oleellista. Keho tietää, mikä meille on oikein.
– Riitta Saarikko
Kirjallisuus:
Klaavu, J. 2023. Lapsuuden kehityksellinen trauma. Viisas Elämä.
van der Kolk, B. 2017. Jäljet kehossa. Viisas Elämä.